| Chapter 17 |
1 |
Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
|
2 |
Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
|
3 |
Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
|
4 |
Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
|
5 |
Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
|
6 |
Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
|
7 |
Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
|
8 |
Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
|
9 |
Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
|
10 |
Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
|
11 |
Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
|
12 |
Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
|
13 |
Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
|
14 |
Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
|
15 |
Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
|
16 |
Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
|
17 |
Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
|
18 |
Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
|
19 |
Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
|
20 |
Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
|
21 |
Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
|
22 |
Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
|
23 |
Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
|
24 |
Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
|
25 |
Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
|
26 |
Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
|
27 |
Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
|
28 |
Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.
|